Operationalisointi

Operationalisointi tarkoittaa teoreettisen käsitteen yhdistämistä kohteessa havaittaviin mitattaviin ominaisuuksiin. Tavoitteena on pystyä mittaamaan ja havainnoimaan teorian käsittelemiä asioita mahdollisimman tarkasti.^[1] Jotta teoriaa voidaan tutkia ja kehittää empirian tasolla, on teorian käsitteet operationalisoitava ja siihen perustuen mitattava. Operationalisointi on välttämätön linkki teorian ja empirian välillä.

Operationalisointi on loogista toimintaa, jonka avulla kiinnostuksen kohteena olevasta ilmiöstä hankitaan mittaamisen tai havaintojen avulla tietoa niin, että ilmiötä voidaan selittää ja ymmärtää. Arkielämässä ja luonnontieteissä on valmiiksi operationalisoituja mittayksiköitä kuten tilavuuden, pituuden, painon, lämpötilan mitat, jne., joita voi heti käyttää ja ymmärtää mittaustuloksia. Operationalisointia tarvitaan, kun vakiintuneita mittoja ei ole käytössä, kuten uuden tutkimisessa, organisaation toiminnan mittaamisessa, ihmisen käyttäytymisen mittaamisessa jne.^[2]

Operationalisointi alkaa kiinnostuksen kohteena olevan ilmiön kuvaamisella, etenee käsitteellistämisen ja mallintamisen kautta mittaamiseen tai havainnointiin. Operationalisointi on päättelyketju, jossa tunnistetaan seuraavat vaiheet.^[2]

1. Ilmiön kuvaaminen
2. Käsitteellistäminen eli ilmiön kuvaaminen käsitteiden avulla
3. Ilmiön mallintaminen
4. Mittauksen toteuttaminen
5. Mittaustulosten analysointi ja vertailu
6. Johtopäätökset

Operationalisointia tarvitaan aina, kun ei ole tarkoitukseen sopivia eli valideja mittoja. Validi mitta on sellainen, joka mahdollisimman tarkasti vastaa ilmiön alkuperämittaa tai ihanteellista mittaa.^[1]

1. ↑ ^{a b} Niiniluoto 1982, 186-187.
2. ↑ ^{a b} Saari 2006, 29-33.